Raudanpoisto
Pienpoisto
Savestus
Shampoopesu
(Myllytys)
Viimeistelypuhdistus
Miksi suosittelette juuri tätä työjärjestystä?
Suomalaiset ovat perinteisesti vahanneet autonsa ns. markettivahoilla, jotka Autonhoitokaupan luokituksessa ovat all in one -tuotteita. Tällöin vahattavien pintojen perusteellista puhdistusta ennen vahaamista ei ole katsottu tarpeelliseksi, vaan all in one -tuotteilla on oikaistu kaikki työvaiheet alun fairypesun jälkeen ja saatu hetkeksi naapurit ihmettelemään kiiltävää lopputulosta. Näin voi edelleen toimia, jos autonhoitoon ei halua sen kummemmin panostaa.
Kuitenkin kaikki lika, mitä yritetään puhdistaa itse vahaustyön aikana, aiheuttaa mm. seuraavaa:
- naarmuttaa pintaa
- haittaa vahan kiinnittymistä pintaan ja heikentää siten vahapinnan kestoa
- tukkii pyyhintään käytettävät liinat
- aiheuttaa epätasaisen kiillon
Paras tapa auton vahauksessa on aina ensin puhdistaa pinta kaikesta liasta ja käyttää vahaa vain siihen tehtävään, johon se on tarkoitettu eli maalipinnan suojaamiseen. Tähän tarvitaan muutama erillinen työvaihe, mutta vaiva palkitaan helpon vahauksen, hyvän lopputuloksen, tasaisen kiillon ja helpon ylläpidon muodossa.
Vahanlevittimen tummuminen työn edetessä on merkki siitä, että puhdistusta ei ole tehty riittävän hyvin. Oikeaoppinen vahaus on sinällään helppo työvaihe sen jälkeen, kun pinta on ensin puhdistettu huolellisesti. Kun auton pinnan halutaan säilyvän hyväkuntoisena ja myös hyvin suojattuna pitempään kuin vain seuraavaan pesuun asti, suosittelemme seuraavia työvaiheita tässä luetellussa järjestyksessä.
Bioliuotinpesu
Miksi? Autoshampoot eivät kykene poistamaan pinnalta läheskään kaikkea pitemmän ajan kuluessa pinnalle kertyvää likaa, koska niiden tulee olla vahaturvallisia. Bioliuotin on tehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto tehokkaampaan pesuun, kun pinnalta on tarkoituskin poistaa paitsi rasva- ja öljypitoista likaa myös vanha vahakerros.
Miten? Bioliuotinpesu on suositeltavaa tehdä kaksivaiheisena. Sumuta ensin vahva seos (esim. Bilt Hamber Surfex-HD n. 15-20 %) kuivalle pinnalle, anna vaikuttaa pari minuuttia ja huuhtele huolellisesti, mielellään painepesurilla. Toisella kierroksella menetellään muuten samoin, mutta sumutuksen jälkeen apuna voidaan käyttää enimmän lian jo poistuttua myös pesukinnasta. Suosittelemme tähän vaiheeseen joko mikrokuitu- tai villajäljitelmäkinnasta. Aito lampaanvillapesukinnas ei välttämättä kestä bioliuottimia kovinkaan hyvin, joten ainakaan ns. ykköskinnasta ei kannata tähän vaiheeseen käyttää. Lopuksi jälleen huolellinen huuhtelu.
Raudanpoisto (deiron, lentoruosteen poisto)
Miksi? Liuotinpesu ei kykene poistamaan rautapitoista likaa, jota kerääntyy pinnoille mm. jarruista, nastoista ja myös laskeumana kauempaa. Raudan poistamiseksi tarvitaan siksi erillinen vaihe puhdistuskäsittelyyn.
Miten? Ennen raudanpoistoaineen sumuttamista pinnan ei tarvitse olla täysin kuiva, mutta enimmät vedet on hyvä poistaa. Tässä toimii ns. open end hose –kuivaus ja tarvittaessa mikrokuituinen kuivausliina. Raudanpoistoaine sumutetaan pinnalle laimentamattomana ja annetaan vaikuttaa viitisen minuuttia. Vaikutusajan jälkeen auto huuhdellaan huolellisesti.
Raudanpoistoaineen vaikutusta voi tehostaa käyttämällä apuna esim. kostutettua mikrokuituliinaa tai -levitintä. Vanteille voi käyttää myös pehmeää brushia. Nykyisin markkinoilla olevat raudanpoistoaineet ilmaisevat rautapitoisen lian värinmuutoksella punaiseksi/violetiksi.
Pienpoisto (detar)
Miksi? Piki ei liukene biopohjaisiin liuotinpesuaineisiin ja siksi asfaltista pinnalle kertyvä piki on poistettava tähän tarkoitukseen suunnitellulla tuotteella. Etenkin vaaleissa pinnoissa helposti erottuvat mustat täplät, jotka eivät tunnu irtoavan millään tavallisella pesuaineella, ovat usein juuri pikeä.
Miten? Pienpoistoaine sumutetaan mielellään kuivalle pinnalle esim. kylki kerrallaan, annetaan vaikuttaa 1-2 minuuttia ja pyyhitään pois mikrokuituliinalla yhdensuuntaisin liikkein. Sitkeimmät tahrat voivat vaatia useamman käsittelyn ja/tai pitemmän vaikutusajan.
Pienpoistoaineita voi käyttää myös erilaisten liimajäämien poistamiseen. Tällaiset jäämät voivat olla peräisin esim. tarroista, mallimerkinnöistä jne.
Liinoina kannattaa käyttää hieman edullisempia liinoja, vaikkapa PT keltaisia mikrokuituliinoja, koska piki tarttuu liinoihin tiukkaan, eikä niiden peseminen ole mielekästä. Kun taittelet liinan nelinkerroin, saat yhteensä kahdeksan pintaa käyttöön. Ota puhdas pinta esiin aina liinan likaantuessa.
Savestus (clay)
Miksi? Savestuksella poistetaan pinnalta likaa, jota ei pinnalle turvallisin keinoin pystytä poistamaan kemiallisesti.
Miten? Savestus tehdään clay barilla, josta leikataan n. 30-50 gramman pala käyttöön. Esim. 200 gramman clay barista saa 4-6 sopivaa käyttöpalaa. Muotoile savipalasta aluksi pallo ja paina sitä jonkin verran kasaan, lähes levymäiseksi. Kastele käsiteltävä pinta valitusta savesta riippuen joko vedellä tai erityisellä savestusliukasteella. Käsittele kerralla n. 40 cm x 40 cm alue.
Aseta savipala sormien alle ja liu’uta savea pinnalla yhdensuuntaisin liikkein. Älä paina vasten pintaa, koska se aiheuttaa vain turhaa takertelua. Lisää liukastetta pinnalle tarpeen mukaan ja huolehdi, ettei pinta pääse kuivumaan. Saven pinta likaantuu käytössä ja kun pinta on selvästi kerännyt likaa, taita likaantunut pinta kaksin kerroin saven sisälle ja muotoile savipala uudelleen.
Samaa savipalaa voidaan käyttää niin kauan kuin siitä muovaamalla saadaan puhdas pinta esiin. Jos savi putoaa maahan tai lattialle, hylkää se heti. Yksikin hiekanjyvä saveen tarttuneena voi tehdä pahaa jälkeä auton pinnalle.
Monista seikoista, kuten auton väristä, lakkapinnan kovuudesta, perusteellisen puhdistuksen aikavälistä ja ajo-olosuhteista riippuen savestuksen tarpeellisuutta tulee aina harkita. Jos pinta on selvästi karhea, savestus on usein ainoa keino sen poistamiseksi. Jos taas pinta tuntuu jo ennen savestusta sileältä, savestus voidaan jättää tekemättäkin.
Karkeana ohjeena savestuksen itse autosta riippuviin harkintakriteereihin voidaan pitää auton väriä ja lakkapinnan kovuusastetta. Täysin virheetön musta auto pehmeällä lakalla on savestukselle haasteellinen kohde, koska pintaan jää erittäin todennäköisesti lievää mikronaarmua, joka näkyy kriittisesti tarkasteltaessa. Valkoisen kovalakkaisen auton taas voi savestaa varsin huoletta ja kaikki muut siltä väliltä ovat tekijän itsensä harkittavissa.
Kun ajatellaan normaalia suomalaista käyttöautoa, jota on lumiharjattu ja pesty silloin tällöin koneessa tai käsin harjaa käyttäen, on pinnalla jo ennestään niin paljon hiusnaarmuja, että savestuksen mahdollisesti tekemät mikronaarmut eivät juurikaan erotu joukosta. Ennen koneellista kiillotusta eli myllytystä savestus on aina suositeltava työvaihe ja siitä mahdollisesti syntyvät jäljet poistuvat myllyttäessä.
Shampoopesu
Miksi? Savestuksesta jää pinnalle helposti jäämiä sekä itse savesta että käytettävästä liukasteesta. Näiden poistamiseksi tavallinen shampoopesu on hyvä keino.
Miten? Tarvittavia välineitä ovat ämpäri (mielellään pohjaritilällä), aito lampaanvillakinnas tai mikrokuitupesukinnas ja hyvä vahaton shampoo. Menettely on sama kuin ylläpitopesuissakin: Tee shampooliuos ämpäriin ja pese auto kevyin yhdensuuntaisin liikkein. Aloita pesu ylhäältä. Kahden ämpärin tekniikkaa ei tässä vaiheessa enää välttämättä tarvita, mutta sitä voi tietenkin halutessaan käyttää. Olosuhteista riippuen voidaan pestä joko koko auto kerrallaan tai tarpeen vaatiessa pienemmissä osissa, jotta pesuaine ei ehdi kuivua pinnalle. Huuhtele auto lopuksi huolellisesti joka puolelta ja kuivaa mikrokuitukuivausliinalla.
Maalipinnan koneellinen kiillotus eli myllytys ja sen jälkeinen pesu bioliuottimella
Jos maalipinta on tarkoitus kiillottaa koneellisesti ennen vahan tai muun suojatuotteen levittämistä, myllytys on hyvä tehdä tässä vaiheessa.
Myllytyksen jälkeen on tarpeen puhdistaa pinta kiillotusaineiden jäämistä. Jos on mahdollisuus käyttää vettä, bioliuotinpesu on kaikkein helpoin ja tehokkain tapa poistaa jäämät myös raoista ja muista hankalammin puhdistettavista paikoista. Jos vesipesu ei ole mahdollista, kannattaa ainejäämät pyyhkiä mahdollisimman huolellisesti pois mikrokuituliinalla heti työstön jälkeen ja lopuksi vielä erikseen viimeistelypuhdistusaineella ja puhtailla mikrokuituliinoilla.
Viimeistelypuhdistus (panel wipe)
Miksi? Viimeistelypuhdistuksen avulla varmistetaan, että pinnalta saadaan pois kaikki mahdollisesti muista puhdistusvaiheista vielä jääneet jäämät ja rasvat. Näin vahalle tai muulle suojatuotteelle saadaan paras mahdollinen tartunta ja maksimoidaan suojauksen kesto.
Miten? Viimeistelypuhdistusainetta (esim. Bilt Hamber Cleanser-fluid) sumutetaan mikrokuituliinaan ja pinta pyyhitään paneeli (esim. oven kokoinen alue) kerrallaan. Käännä liinasta puhdas pinta esiin säännöllisesti, jotta likaa ei vain siirretä paikasta toiseen.
Miksi suosittelette juuri tätä työjärjestystä?
Tapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin, mutta tässä vielä lyhyesti joitakin perusteluja työjärjestykseen:
Bioliuotinpesulla poistetaan tehokkaasti suurin osa pinnalle kertyneestä liasta, joka ei ylläpitopesuissa shampoolla irtoa. Siksi tämä on hyvä tehdä heti aluksi.
Raudanpoisto voidaan useimmiten tehdä pintaan mekaanisesti koskematta. Rautahiukkaset, jotka voivat olla hyvinkin teräviä ja naarmuttavia, on hyvä poistaa pinnalta ennen kuin siirrytään pienpoistovaiheeseen, jossa pintaa pyyhitään mikrokuituliinalla.
Savestus on sitä turvallisempaa pinnalle, mitä enemmän likaa on onnistuttu poistamaan sitä ennen. Siksi savestus tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kemiallinen puhdistus on jo tehty niin hyvin kuin mahdollista.
Shampoopesu taas poistaa hyvin savestuksen ja liukasteen jäämät, joten sille on luonteva paikka tässä välissä.
Viimeistelypuhdistus on nimensä mukaisesti varmistus sille, ettei pinnalle jää ylimääräistä rasvaa tai likaa haittaamaan valitun suojatuotteen tartuntaa.
Ota yhteyttä info@autonhoitokauppa.fi tai 044 585 4557, kun tarvitset lisätietoa.
© Autonhoitokauppa 2015
